{"componentChunkName":"component---src-templates-blog-tsx","path":"/blogi/hpen-tunne-lasten-kiusaamisen-taustalla","result":{"data":{"site":{"siteMetadata":{"siteUrl":"https://aatosklinikka.fi","company":"Aatos Klinikka Oy","author":"Aatos Klinikka","description":"Tarjoamme yksilöllisiä, luotettavia ja helposti saatavia palveluja perheille ja pariskunnille joko vastaanotollamme Helsingissä tai videovälitteisesti. Tutustu tarkemmin palveluihimme ja asiantuntijoihimme ja varaa aika nettiajanvarauksella tai ottamalla meihin yhteyttä.","logo":"/assets/logo.png","socialImage":"/assets/og-aatosClinic.png","title":"Aatos Klinikka"}},"blogPost":{"id":"Blog-posts_51","title":"Häpeän tunne lasten kiusaamisen taustalla","slug":"hpen-tunne-lasten-kiusaamisen-taustalla","coverImage":{"id":"/develop/site/.cache/gatsby-source-filesystem/4dc89e70313ffb424dce725b34398563.jpg absPath of file","name":"4dc89e70313ffb424dce725b34398563","publicURL":"/static/2025a639a72552d4453fa5669f7a7ac3/4dc89e70313ffb424dce725b34398563.jpg"},"publishedAt":"2026-09-08","content":"Kiusaaminen on vaikea ja moniulotteinen ilmiö, jonka ympärillä tuntuu leijuvan epämääräinen, näkymätön häpeän ja vaikenemisen muuri. Inhimillinen häpeän tunne on kokonaisvaltainen, epämiellyttävä kokemus, josta haluaisimme päästä mahdollisimman nopeasti eroon. Pyrimme siirtämään häpeän tunnetta toisillemme, kuin pallottelisimme jotain polttavaa ja sietämätöntä. Raskas häpeän taakka voidaan yhteisössä siirtää yhden, heikommaksi nimetyn uhrin kannettavaksi, jolloin muut selviävät helpommalla. Koska kiusaamista on usein vaikea havaita, sen olemassaolo saatetaan myös kokonaan kieltää. Kiusaaminen koskettaa kuitenkin ihan jokaista, vaikka haluaisimmekin jättäytyä tuon inhottavan ilmiön ulkokehälle tai nousta sen yläpuolelle. Kuka tahansa meistä ja kuka tahansa meidän lapsistamme on kykenevä samanaikaisesti sekä hyviin, että pahoihin tekoihin muita kohtaan. Jos emme ole itse kiusanneet tai joutuneet kiusatuiksi, olemme olleet sivusta seuraajia.\n\n<br>\n\nSyntyessämme maailmaan hakeudumme vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Vauva hakee vanhempiensa hyväksyvää katsetta ja ilmaisee heille tarpeitaan, joiden täyttymättä jääminen saattaa herättää vauvassa varhaista häpeää; tunnetta torjutuksi tulemisesta. Vauva voi tulkita olevansa jollain lailla vääränlainen, arvoton tai kelvoton. Vauvan saama kohtelu muovaa hänen käsitystään itsestä ja hänen arvokkuudestaan ja merkityksestään suhteessa muihin. “Kukaan ei kuitenkaan halua olla mun kanssa” tai “kaikilla muilla on kavereita ja mulla ei oo ikinä ketään” kertovat arvottomuuden ja kelpaamattomuuden tunnelmista.\n\n<br>\n\nArvostuksen, hyväksynnän ja yhteyden saaminen muihin on elintärkeää kaikissa elämän vaiheissa. Taaperoille hyväksynnän ja vahvistuksen saaminen aikuisilta tuntuu merkitykselliseltä. Myöhemmin tarve liittyä ikätovereihin voimistuu. Vaikka yhteisöön kuuluminen on ihmiselle luontaista ja tärkeää, kyky ottaa muita huomioon empaattisesti ja taito olla toisten kanssa rakentavalla tavalla eivät ole automaattisia ja sisäsyntyisiä, vaan taitojen kehittymiseen tarvitaan ohjausta. Keskenään lapset oppivat ehkä selviytymään, mutta kateus, kilpailu ja vallan tavoittelu voivat saada rajuja ilmenemismuotoja, mikäli aikuisten turvallinen auktoriteetti puuttuu.\n\n<br>\n\nTasavertainen, rauhallinen, sopuisa ja turvallinen ryhmä on harvinaisuus. Siellä missä ihmiset kokoontuvat ja muodostavat ryhmän, tapahtuu monenlaista sekä selkeästi havaittavaa että pinnan alla piilevää. Syntyy kilpailua vallasta, ystävyydestä, paremmuudesta ja huonommuudesta. Syntyy rooleja ja näytelmiä. Kiusaajan rooliin usein päätyy henkilö, joka kokee sisimmässään epävarmuutta omasta arvostaan ja häpeää itseään. Hän valitsee joukosta erottuvan henkilön, jonka puutteellisuuden hän osoittaa äänekkäästi, jotta ei itse paljastaisi heikkouttaan. Kiusaaja siirtää tehokkaasti oman häpeänsä kiusatun kannettavaksi. Kiusatulla voi mahdollisesti olla joitain piirteitä, jotka erottavat hänet joukosta tai sellaisia voidaan vain heijastaa häneen. Olennaista on, ettei hän syystä tai toisesta pysty puolustautumaan. Muut ryhmäläiset usein hyväksyvät asetelman, koska pelkäävät itse joutuvansa syrjinnän kohteiksi ja asettuvat joko kiusaajan tueksi tai hiljaisesti hyväksymään tilanteen katsomalla poispäin. Kiusattu saa kantaakseen koko yhteisön huonommuuden tunteet ja häpeän, josta kaikki haluavat pyrkiä eroon.\n\n<br>\n\nYksin, ryhmän ulkopuolelle jääminen kauhistuttaa ja pelottaa ja olemme lapsena valmiita tekemään melkein mitä tahansa saadaksemme liittyä ja kuulua muiden joukkoon, pysyäksemme osana ryhmää. Saatamme häpeissämme jopa nauraa muiden mukana joutuessamme pilkan tai väkivallan kohteeksi. Moni häpeää niin, ettei kerro kiusaamisesta kenellekään ja kärsii hiljaa.\n\n<br>\n\nLapsia tulisi kannustaa kertomaan aikuisille ryhmissä tapahtuvista ilmiöistä ja aikuisten tulisi osoittaa olevansa tuon luottamuksen arvioisia puuttumalla tilanteisiin ja ottamalla vastuuta. Turvallinen yhteisö sallii jokaisen yhteisön jäsenen erilaisuuden ja puutteellisuuden eli inhimillisyyden. Turvallinen yhteisö ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii jokaisen ryhmäläisen osallisuutta ja työskentelyä. Häpeän vastalääke on myötätunto, jota löytyy jokaiselta, jos sille annetaan mahdollisuus.\n\n<br>\n<br>\n\n**Pauliina Manninen**\n<br>\nKouluttajapsykoterapeutti\n<br>\nLasten psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapeutti, ryhmäpsykoterapeutti","categories":[{"name":"Lapset"}],"employee":null},"previous":{"slug":"mik-on-synnytyspelko"},"next":null},"pageContext":{"slug":"hpen-tunne-lasten-kiusaamisen-taustalla","previousPostId":"Blog-posts_18","nextPostId":null}},"staticQueryHashes":["1792284327","1792284327","180955393","1882550163","3973490855","3973490855","512954817"]}