Psykoterapia ja muut hoidot
Aatoksen vastaanottajat tarjoavat eri viitekehysten psykoterapiaa sekä muita terapeuttisia hoitomuotoja. Lue alta eri psykoterapiasuuntauksista, mentalisaatiohoidoista ja neuropsykiatrisesta valmennuksesta.
Mentalisaatiohoidot
Mentalisaatio (mielentäminen) on kykyä ottaa huomioon ja ajatella omassa ja toisten mielessä olevia ajatuksia, tunteita, tarpeita ja pyrkimyksiä sekä sitä, miten ne vaikuttavat toisiinsa. Toimiva mentalisointikyky on olennainen itseymmärryksen ja myönteisen itsekokemuksen perusta. Hyvä mentalisointikyky auttaa meitä vuorovaikutuksessa ymmärtämään toisia ja säätelemään omia tunteitamme ja käyttäytymistämme. Mentalisointikyky kehittyy ja vahvistuu merkityksellisissä vuorovaikutussuhteissa. Aatoksessa mentalisaatioterapiaa tekevät terapeutit soveltavat mentalisaatioterapian menetelmiä tarpeen mukaan myös osaksi pitkää psykoterapiahoitoa.
Mentalisaatioon pohjautuva yksilöterapia soveltuu vuorovaikutuksen, käyttäytymisen ja tunteiden säätelyn ongelmien hoitoon lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Mentalisaatioterapia (MBT) on alun perin kehitetty epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon, mutta nykyisin siitä on kehitetty erilisiä hoitomalleja esimerkiksi masennuksen, syömishäiriöiden ja itsetuhoisen käyttäytymisen hoitoon. Lapsille, nuorille ja aikuisille on omat hoitomallinsa.
MBT-F eli perheiden mentalisaatiohoitomalli on lyhytterapeuttinen, 6-10 tapaamisen kokonaisuus. Perhehoitomallissa keskitytään perheenjäsenten kykyyn ymmärtää toisiaan erityisesti hankalissa vuorovaikutustilanteissa. Hoitomallissa käytännönläheinen ja selkeä tavoite asetetaan perheen lähtökohdista käsin. Hoitojakson aikana työskennellään koko ajan tämän tavoitteen ympärillä mentalisaation näkökulmasta. Tavoitteena on tämän konkreettisen tavoitteen kautta vahvistaa vanhempien kykyä ymmärtää lastensa kokemuksia ja näkökulmaa empaattisella ja vuorovaikutustilanteita myönteisesti säätelevällä, lapsen tarpeet huomioivalla tavalla. Hoitomallissa lapset ovat mukana terapiatapaamisissa, joiden sisällössä heidän ikä- ja kehitystasonsa otetaan huomioon. Terapeutti on keskusteluissa aktiivinen ja pyrkii kaikessa vuorovaikutuksessa myös mallintamaan hyvän mentalisaatiokyvyn mahdollisuuksia.
Mentalisaatiohoitoon hakeudutaan olemalla yhteydessä Aatoksen palvelupuhelimeen tai suoraan mentalisaatiohoitoja tekevään asiantuntijaan. Mitään lähetettä hoitoon ei tarvita. Mentalisaatioterapiaa tekevä asiantuntija arvioi hoidon soveltuvuuden lapsen, nuoren tai perheen tilanteeseen, tarvittaessa moniammatillisen tiimin avulla.
Paripsykoterapia
Pariterapiaan hakeudutaan usein silloin, kun puolisoista toinen tai molemmat haluavat muutosta keskinäiseen vaikeaan tilanteeseensa. Pariterapia on mahdollisuus pysähtyä terapeutin avulla tarkastelemaan parisuhdetta.
Puolisot osallistuvat terapiakäynneille usein yhdessä, mutta pariterapiaan voi tulla myös ilman puolisoa.
Pariterapia vaihtelee kestoltaan ja tiheydeltään. Tapaamiset on hyvä sopia alussa 1-2 viikon välein. Pitkään jatkunut vaikea tilanne vaatii usein pitkäkestoisempaa työskentelyä - joskus jo muutama tapaamiskerta voi riittää halutun muutoksen ymmärtämiseen.
Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia
Lapsen toivominen ja odottaminen, synnytys ja vanhemmaksi tuleminen ovat erityisiä elämänvaiheita, jotka herättävät paljon toiveita ja kysymyksiä – ja usein myös huolia. Suhde vauvaan alkaa rakentua jo raskauden aikana, ja vauvasta syntyy mielikuvia, jotka elävät raskauden edetessä.
Raskausajan kysymykset ja huolet liittyvät usein konkreettisesti odottajan omaan ja vauvan vointiin, lähestyvään synnytykseen, vauva-aikaan ja ylipäänsä muuttuvaan elämäntilanteeseen. Mahdolliset aiemmat kuormitustekijät aktivoituvat herkästi raskauden aikana tai varhaisessa vauvavaiheessa. Sellaisia ovat esimerkiksi menetyskokemukset, lapsettomuushistoria ja aiemmat mielialaoireet.
Vauvan synnyttyä suhde lapseen konkretisoituu: miten hoivata ja rauhoittaa vauvaa, miten lukea vauvan viestejä ja vahvistaa yhteyttä pienokaisen kanssa. Kysymykset vauvan unesta ja syömisestä, kasvusta ja kehityksestä voivat huolestuttaa, ja lapsen itkuisuus ja oma väsymys tuntuvat kuormittavilta. Vauvalla todettu tai epäilty sairaus tai vanhemman oman terveyden haasteet varjostavat vauva-aikaa erityisellä tavalla.
Samalla kun raskaus- ja vauva-aika on altis erilaisille huolenaiheille, se on myös otollinen vaihe hoidolliselle avulle. Pysähtyminen ajankohtaisen tilanteen äärelle ja huolen kanssa kuulluksi tuleminen tukevat vauvan ja vanhemman hyvinvointia ja heidän suhdettaan.
Raskaus- ja vauva-ajan hoidollinen tuki tarkoittaa käytännössä yksittäisinä käyntejä vastaanotolla tai koko perheen kanssa lyhyinä hoidollisina jaksoina. Terapeutin kotikäynti on usein hyvä vaihtoehto.
Tarvittaessa voidaan suunnitella myös tiiviimpi psykoterapeuttinen hoito. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia on hoitomuoto, joka tehdään raskaus- ja vauva-aikana tai pikkulapsiaikana (0–3 v). Se koostuu yleensä viikoittaisista tapaamisista vastaanotto- tai kotikäynteinä, jolloin yksi tai molemmat vanhemmat sekä lapsi ovat mukana.
Kognitiivinen psykoterapia
Kognitiivisessa psykoterapiassa tutkitaan hyvinvointia rajoittavia, epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja ja uskomuksia, ongelmallisia tunteita ja toimintatapoja sekä niiden yhteyksiä. Kognitiivisessa psykoterapiassa kehitetään myös ongelmanratkaisutaitoja ja selviytymiskeinoja. Terapia perustuu luottamukselliseen, tasavertaiseen yhteistyösuhteeseen, jossa terapeutti yhdessä asiakkaan kanssa pyrkii ymmärtämään, miten ja miksi asiakkaan ongelmallinen kokemus rakentuu ja miten se voisi muuttua.
Kognitiivinen psykoterapia on useimmiten yksilöterapiaa. Se voi kuitenkin olla myös ryhmä-, pari- tai perheterapiaa. Kestoltaan psykoterapia voi olla lyhyttä (10-20 kertaa) tai pidempää (yli vuoden). Terapia toteutuu tavallisesti käynteinä 1-2 krt. viikossa. Terapian pituus ja tapaamisten tiheys perustuvat arviointiin ongelmasta ja sen tarkoituksenmukaisesta hoidosta, sekä yhteiseen sopimukseen. Terapiaa ohjaavat aina yhteisesti sovitut tavoitteet.
Ryhmäpsykoterapia
Ryhmäpsykoterapia on hoitomuoto, jossa psykoterapeuttinen hoito tapahtuu 5 – 8 hengen ryhmässä. Ryhmäpsykoterapiaistunto kestää 90 minuuttia ja ryhmä kokoontuu kerran viikossa.
Keskeisiltä periaatteiltaan ryhmäpsykoterapia ei eroa yksilöterapiasta. Molemmissa terapeutin tehtävänä on luoda edellytykset potilaan kasvuprosessille ja tukea sitä. Psykoanalyyttinen psykoterapia pohjautuu oletukselle, että jokaisessa yksilössä on luontainen pyrkimys kasvuun ja kehittymiseen. Psykoterapian keskeinen tavoite on saada ihminen kykeneväksi olemaan oma itsensä ja samalla rakentavassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tällöin hän sallii myös toisten olla oma itsensä. Ryhmässä nämä tavoitteet voivat toteutua ryhmäläisten toimiessa peilinä toinen toisilleen.
Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden havainnoida ja ymmärtää omaa mieltä ja sen monikerroksisuutta sekä omaa toimintaa ryhmän vuorovaikutussuhteissa. Samalla kun ryhmässä voi konkreettisesti harjoitella uusia vuorovaikutustaitoja, ne siirtyvät vähitellen käyttöön myös terapiaryhmän ulkopuolella erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä.
Ryhmäpsykoterapia sopii kaikille niille, jotka haluavat tutkia omia tunnekokemuksiaan ja niiden taustalla vaikuttavia tiedostamattomia puolia yhdessä muiden kanssa.
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia
Kognitiivis-analyyttinen terapia (KAT) soveltuu monenlaisten ongelmien, kuten ihmissuhdeongelmien, mielialaongelmien, masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon. Sen menetelmät on kehitetty auttamaan asiakasta ymmärtämään paremmin itseään, ihmissuhteitaan, tunteitaan ja toimintaansa. Nimensä mukaisesti kognitiivis-analyyttinen psykoterapia yhdistelee eri terapiasuuntauksia. Se hyödyntää ns. psykodynaamista ymmärrystä siitä, kuinka yksilö kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Samalla siinä sovelletaan kognitiivisia menetelmiä mm erilaisten toimintatapojen kuvaamisessa ja ymmärtämisessä.
Monet huomaavat jumiutuneensa yhteen tai useampaan itseään toistavaan toimintamalliin tietynlaisissa tilanteissa. Nämä toimintamallit eivät aina ole tarkoituksenmukaisia, vaan saattavat päinvastoin pahentaa ongelmaa. Joskus jo tämän oivaltaminen auttaa tekemään rakentavampia valintoja ja muuttamaan omia toimintamalleja. Useimmiten kuitenkin tämän ymmärryksen ja oman itsen tutkimisen lisäksi tarvitaan sinnikästä uusien toimintatapojen harjoittelua arjen tilanteissa, onnistumisen arviointia hyväksyvässä valossa ja positiivisten seurauksien vahvistamista. Työskentelyn tukena voidaan käyttää mm. toiminnallisia ja mielikuvatekniikoita, sekä visuaalisia (piirrokset, kaaviot) ja kirjallisia (kirjeet) apuvälineitä.
KAT:ssa asiakas ja terapeutti tutkivat yhdessä asiakkaan oireita ja kokemusmaailmaa, sekä heidän välilleen rakentuvassa suhteessa näyttäytyviä ilmiöitä. Näin he muodostavat yhteisen hahmotuksen siitä, miten ongelmalliset toimintatavat ovat syntyneet, mitä seurauksia niillä on ja miten niitä voidaan muuttaa tarkoituksenmukaisemmiksi.
Terapia alkaa 4-6 käyntikerran suunnitteluvaiheella, jonka aikana yhteistyössä potilaan kanssa kartoitetaan hoidon kohteena olevat ongelmat, sovitaan terapian tavoitteista ja työtavoista. Edellämainituista riippuu myös terapian tarkka kesto. 1-3 vuotta kestävät hoidot ovat yleisiä, mutta myös 12-24 käyntikerran terapiaproressit ovat mahdollisia.
Perhepsykoterapia
Perheterapiaan voi hakeutua monenlaisissa tilanteissa. Perheessä on voinut tapahtua erilaisia muutoksia, joiden käsittelemiseen tarvitaan apua. Myös jonkin perheenjäsenen sairaus tai muu oireilu voi olla syy hakea apua koko perheelle. Esimerkiksi lapsen erityishaasteet vaikuttavat koko perheen dynamiikkaan.
Perheterapiassa on tärkeää, että kaikki tulevat kuulluiksi. Hoidon aikana pyritään parantamaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja löytämään perheen omia voimavaroja. Samalla lisätään vanhempien ymmärrystä siitä, miten he toimivat vanhempana, ja mitä tarpeita lapsen oireilun takana on.
Joskus yksikin tapaaminen voi auttaa, joskus voidaan suunnitella pitkäkestoisempi työskentely. Tapaamiset ovat usein 1-2 viikon välein. Perheterapian pituus ja tiheys sovitaan aina perheen kanssa yhdessä. Perheterapiaa on tarjolla suomeksi ja ruotsiksi.
Voit varata ajan nettiajanvarauksella tai olemalla suoraan yhteydessä asiantuntijaan.
Psykodynaaminen psykoterapia
Psykoterapia voi auttaa lasta tai nuorta (jatkossa lapsi) silloin, kun hänen kasvunsa ja kehityksensä ei etene iänmukaisella tavalla. Lapsen kehityksen esteet voivat tulla esille lapsen arjessa monella tavalla, kuten ahdistuneena tai alakuloisena mielialana, pelkoina, levottomuutena tai aggressiivisuutena. Psykoterapiassa lapsi voi psykoterapeutin kanssa käsitellä hankalaa oloaan, ongelmiaan ja vaikeita kokemuksiaan, ja saada sitä kautta tukea kasvunsa ja kehityksensä suotuisaan etenemiseen.
Psykodynaamisessa psykoterapiassa terapeutin tehtävänä on pyrkiä ymmärtämään lasta ja hänen myönteisen kehityksensä esteenä olevia kokemuksiaan. Lapsen kanssa pyritään luomaan sellainen vuorovaikutussuhde, että hän pystyy vapaasti ja turvallisesti ilmaisemaan terapiassa ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan. Psykoterapian kuluessa lapsen ja psykoterapeutin väliseen vuorovaikutukseen tulee mukaan monenlaisia tunteita. Psykoterapeutista tulee lapselle tärkeä henkilö, mutta myös negatiiviset tunteet psykoterapeuttia kohtaan ovat tavallisia. Terapiaprosessin kannalta olennaista on, että kaikenlaiset lapsen vuorovaikutukseen tuomat tunteet tulevat terapeutin auttamana ymmärretyiksi ja työstetyiksi.
Lasten ilmaisutavat psykoterapiassa vaihtelevat riippuen lapsen iästä ja kehitystasosta. Lapset ilmaisevat itseään puhumisen lisäksi paljon toiminnan, kuten esimerkiksi leikkimisen, piirtämisen tai pelaamisen kautta. Lapsen ilmaisutavasta riippumatta psykoterapeutti pyrkii ymmärtämään lapsen ilmaisemia asioita ja auttamaan lasta pukemaan niitä sanoiksi.
Psykoterapian jatkuvuus samalla terapeutilla ja terapiakäyntien säännöllisyys on tärkeää. Terapiakäynnit sovitaan niin, että lapsi käy terapiassa aina samana päivänä ja samaan aikaan. Käyntien tiheys sovitaan yksilöllisesti. Tavallinen käyntitiheys on 2-3 kertaa viikossa. Muutoksista ja tauoista, kuten lomista, on tärkeä sopia hyvissä ajoin, jotta lapsi voi terapeutin kanssa valmistautua niihin rauhassa.
Psykodynaamisen psykoterapian myönteiset vaikutukset lapsen kehitykseen voivat tulla esille hitaasti. Siksi terapiaprosessille on tärkeä antaa aikaa. Psykoterapian alkaessa terapian kestoa on vaikea määritellä. Tyypillisesti lapsen psykodynaaminen psykoterapia kestää 1-3 vuotta. Terapian sopiva lopettamisaika tulee esille terapiaprosessin kuluessa. Lopettamisesta sovitaan hyvissä ajoin yhdessä ja lopettamistyöskentelylle varataan riittävästi aikaa.
Lapsen psykoterapiaan liittyy aina myös vanhempien käyntejä joko oman työntekijän tai lapsen psykoterapeutin luona. Vanhempien ohjauksen keskeisenä sisältönä on lapsen hoidon vanhemmassa herättämät tunteet. Vanhempi saa myös tietoa ja apua voidakseen olla tukena lapsen terapiaprosessissa. Jos vanhemmilla on oma työntekijä, tapaavat vanhemmat lapsen psykoterapeuttia sopimuksen mukaan.
Lisätietoja: www.lastenjanuortenpsykoterapia.fi
Integratiivinen psykoterapia
Integratiivinen psykoterapia soveltuu monenlaisten psyykkisten ongelmien hoitoon ja monenlaisille ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa, sillä tavoitteena löytää työskentelytapa, joka huomioi asiakkaan yksilölliset hoidon tarpeet mahdollisimman hyvin. Integratiivisessa psykoterapiassa tarkastellaan asiakkaan tilannetta monesta eri näkökulmasta yhdistäen psykoterapian eri teoriaperinteiden ja psykoterapiatutkimuksen tuottamaa tietoa siitä, mikä psykoterapiassa auttaa. Integratiivinen psykoterapia painottaa erityisesti eri psykoterapiasuuntauksille yhteisiä muutosta tuovia tekijöitä, kuten hyvää yhteistyösuhdetta asiakkaan ja terapeutin välillä.
Psykoterapian tavoitteista ja työtavoista sekä hoidon kestosta ja tiheydestä sovitaan yksilöllisesti asiakkaan kanssa neuvotellen. Integratiivisessa psykoterapiassa yleisenä tavoitteena on asiakkaan psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyminen ja toimintakyvyn parantuminen. Tilanteesta riippuen tavoitteena voi olla asiakkaan elämässä toistuvien oireiden ja ongelmien poistuminen, lieventyminen tai uudenlaisen suhtautumistavan muodostuminen ongelmallisiksi koettuihin asioihin. Tämän mahdollistaa terapian myötä lisääntyvä itseymmärrys ja toimijuuden tuntu omaan elämään sekä vahvistuva kyky tunteiden säätelyyn.
Koska ihmisen suhtautuminen itseensä ja muihin perustuu siihen, mitä hän on aikaisemmissa vuorovaikutussuhteissaan kokenut, on usein tärkeää tunnistaa ja tutkia asiakkaan kokemuksia sekä nykyisissä ihmissuhteissa että menneisyydessä ja myös niitä kokemuksia, joita herää vuorovaikutuksessa terapeutin kanssa. Integratiivisen psykoterapian yleisimpiä työtapoja ovatkin asiakkaan mielenliikkeiden havainnoiminen ja tutkiminen sekä uusien toimintatapojen kokeileminen ja omaksuminen yhteistyössä terapeutin kanssa. Tähän liittyen terapeutit voivat käyttää erilaisia terapeuttisia tekniikoita, kuten harjoituksia tai kotitehtäviä. Yhteistyön ja työtapojen toimivuutta ja terapian etenemistä arvioidaan yhdessä keskustellen eri hoidon vaiheissa.
Lisätietoja: http://www.integratiivinenpsykoterapia.fi/
Neuropsykiatrinen valmennus
Lapsella voi olla monenlaista koko perheen toimintaan vaikuttavaa oireilua ja käytöstä. Hänen voi olla vaikea ylläpitää tarkkaavuutta tai hän voi olla levoton ja keskittymiskyvytön. SIirtymätilanteet voivat olla aikaavieviä ja turhauttavia. Tavanomaiset toiminnot kuten syöminen, peseytyminen, pukeminen ja läksyjenteko eivät onnistu. Lapsi voi jumiutua johonkin toimintaan tai ajatukseen niin, että muu toiminta häiriintyy. Lapsen omaehtoisuus ja ehdottomuus estävät asioista puhumista ja tilanteiden ratkaisemista. Tällaisten neuropsykiatriseen oirekuvaan usein liitetyiden ominaisuuksien ja niiden kanssa pärjäämisen kanssa koko perheen huomioiminen on tärkeää. Perheklinikka tarjoaa räätälöityjä koko perhettä auttavia hoitokokonaisuuksia.
Aatos perheklinikan kokeneet neuropsykiatriset valmentajat auttavat lasta ja perhettä saamaan arjen haasteita hallintaan. Neuropsykiatriseen valmennukseen voi osallistua lapsi, nuori tai aikuinen yksin tai sitä voidaan tehdä perhevalmennuksena. Työskentelyn lähtökohtana on asiakkaan kanssa yhdessä sovitut konkreettiset, arjen toimintakykyyn liittyvät tavoitteet. Toimintakyvyn parantuessa lapsen tai nuoren itsetunto vahvistuu ja hän alkaa luottamaan enemmän omiin kykyihinsä.
Yksilökäynnit ovat pituudeltaan 45-60 minuuttia ja perhevalmennuskäynnit 60-90 minuuttia, ja ne voidaan toteuttaa myös kotikäynteinä ja joissain tilanteissa videovastaanottoina. Tapaamiset ovat yleensä kerran viikossa ja niitä voidaan sopia esimerkiksi 5-10 kerran jaksoissa. Palveluun voi hakeutua ilman lähetettä ja diagnoosia.
