Siirry sisältöön

  • Aatos Klinikka
    • Palvelut ja hinnasto
    • Asiantuntijat
    • Aatoslaiseksi?
    • Koulutukset
    • UKK
    • Blogi
    • Yhteys
    picture of an arrow

    Usein kysytyt kysymykset

    Aatoksessa hoidetaan kaiken ikäisiä lapsia ja nuoria. Alaikärajaa ei ole ja Aatoksessa hoidetaan paljon myös nuoria aikuisia.

    Aatokseen voi tulla ilman lähetettä.

    Lapsen tai nuoren yksityinen terveyskuluvakuutus korvaa erikoislääkärikäynnit Aatoksessa. Vakuutusehdoista riippuen se voi korvata myös esimerkiksi psykologin tutkimuksen, psykoterapiaa tai sairaanhoitajan lääkeseurantakäyntejä. On hyvä olla ensin yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön ja selvittää, mitä vakuutus kattaa ja mitä ehtoja vakuutukseen liittyy.

    Psykologin tutkimusten ja psykoterapian osalta vakuutusyhtiö edellyttää lääkärin lähetettä. Lähetteen voi tehdä joku Aatoksen lääkäreistä, tai esimerkiksi lastenlääkäri tai koululääkäri. Näissä tapauksissa tarvitaan myös lääkärin kirjoittama Kelan tutkimus- ja hoitomääräys SV3-lomakkeella.

    Jos lapsella tai nuorella on ahdistus- tai masennnusoireita, häntä ja perhettä voidaan auttaa Aatoksessa monin tavoin. Oireiden ollessa lieviä tai suhteellisen lyhytaikaisia, voi psykologi tehdä arviota tilanteesta ja antaa keskusteluapua. Tarpeen mukaan lapsi tai nuori voi saada Aatoksessa myös erikoislääkärin arvion oireidensa vaikeustasosta ja suosituksen tuki- ja hoitokeinoista. Aatoksessa voidaan järjestää arvion mukaan harkittu lääkehoito ja keskusteluapua sekä lapselle/nuorelle että tarvittaessa koko perheelle.

    Tarkkaavuushäiriön arviointijakso sisältää useampia käyntejä, joiden tarkoituksena on selvittää lapsen tai nuoren ajankohtaista oirehdintaa, sen vaikeusastetta ja arjen toimintakykyä, sekä oireilun tuomaa haittaa elämän eri osa-alueilla. Lapsen kehityshistoriaa ja oireilun ilmenemistä käydään läpi eri ikä- ja kehitysvaiheilta. Lapsilla ja nuorilla tietoa tarvitaan heidän itsensä lisäksi myös lähiaikuisilta, ja sitä voidaan kerätä haastatellen sekä erilaisia oirekyselyitä hyödyntämällä. Osalle lapsista ja nuorista tarvitaan lisäksi yksilötutkimuksia (esim. psykologin, neuropsykologin tai toimintaterapeutin), jotka suunnitellaan yksilöllisen tarpeen mukaan.

    Lasta voi rohkaista siihen, että hän saa kertoa omista ja perheen asioista lääkärille. Hänelle voi kertoa, että käynneillä jutellaan ja lapsen/nuoren iästä riippuen on mahdollisuus piirtää ja leikkiä. Lapselle voi sanoa, että vaikka tämä on lääkärikäynti, siellä jutellaan ja lääkäri auttaa juttelussa. Joskus lääkärikäynnillä punnitaan, mitataan pituus, kuunnellaan sydäntä stetoskoopilla tai mitataan verenpaine. Lapselle voi kertoa, että käynnillä yritetään yhdessä lääkärin kanssa miettiä keinoja auttaa lasta ja vanhempia.

    Psykologintutkimus on sarja tapaamisia, joiden aikana psykologi tutustuu lapseen ja arvioi tämän kehitystä. Tutkimuskäynneillä tehdään erilaisia tehtäviä, jotka voivat olla tietoja ja taitoja mittaavia, kyselyitä tai vapaampia piirros- tai kuvakertomustehtäviä. Käynneillä myös jutellaan, leikitään ja usein pelataan lauta- tai korttipelejä. Ensimmäisellä käynnillä lapsi on vanhemman/vanhempien kanssa ja sen jälkeen useimmiten kahdestaan psykologin kanssa. Vanhempia mietityttää usein, tulevatko lapsen haasteet käynneillä näkyviin, mutta siitä ei tarvitse huolehtia. Tärkeää on, että lapsi voisi olla niin vapaasti oma itsensä, kuin se vieraan ihmisen kanssa on mahdollista. Psykologi huomioi vanhemman ja muun ympäristön kertomat haasteet ja yhdistää ne siihen tietoon, mitä havainnoi ja kerää käynneillä.

    Lapsen omia käyntejä on tavallisesti neljä. Joskus tarvitaan lisäkäyntejä. Lapsen tutkimukseen kuuluu aina vanhemman haastattelu, tarvittaessa yhteys päivähoitoon tai kouluun, yhteenvetokeskustelu tuloksista sekä kirjallinen yhteenveto tai lausunto.

    Aatoksessa tehdään kouluvalmiustutkimuksia. Mikäli lapsen kehityksestä on huolta ja toivotaan, että lapsi aloittaisi koulun vuotta säädettyä myöhemmin, hoituvat tutkimukset kunnallista tietä ja yhteistyössä päivähoidon kanssa (neuvolapsykologi, koulupsykologi). Joskus on tilanteita, joissa mietitään voisiko lapsi aloittaa koulun vuotta säädettyä aikaisemmin. Näitä tutkimuksia ei tehdä kunnallisesti, vaan ne täytyy perheen järjestää ja maksaa itse. Aatoksesta kouluvalmiustutkimukset varataan soittamalla palvelupuhelimeen tai jättämättä yhteydenottopyyntö.

    Valmiudet koulunaloitukseen kehittyvät yksilöllisesti. Kouluvalmius on muutakin kuin oppimiskykyä. Yhtä tärkeää on itsenäisyyskehityksen vaihe sekä sosiaalisten taitojen kehitys. Suurin osa lapsista on valmiita kouluun sinä vuonna jolloin täyttävät seitsemän vuotta.

    Lasta voi rohkaista siihen, että hän saa kertoa omista ja perheen asioista psykologille. Hänelle voi kertoa, että käynneillä jutellaan, on mahdollisuus piirtää, leikkiä ja pelata lautapelejä. Lapselle voi sanoa, että tämä ei ole lääkärikäynti, vaan juttelukäynti, ja psykologi auttaa juttelussa.

    Alle 16-vuotias voi saada psykoterapiaa kunnan tai sairaanhoitopiirin tukemana. Arvion psykoterapian sopivuudesta hoitomuotona tekee useimmiten erikoissairaanhoidon yksikkö (HUS-alueella) tai perheneuvola.

    Jotkut lasten sairaskuluvakuutukset korvaavat myös psykoterapiaa. Myös tällöin tarvitaan riittävä arvio psykoterapian tarpeesta sekä lääkärin lähete esimerkiksi Aatoksesta.

    Lapsen tai nuoren psykoterapian voi kustantaa myös perhe itse. Psykoterapiaa voi tiedustella Aatoksesta.

    Yli 16-vuotias voi saada Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa. Ks. kohta “Mitä Kelan kuntoutuspsykoterapia on ja miten sitä haetaan?"

    Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voivat saada 16-67 -vuotiaat, joiden työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi. Ennen kuntoutuspsykoterapian hakemista kuntoutettavan on täytynyt saada vähintään kolme kuukautta asianmukaista hoitoa mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen. Psykiatri tekee Kelaan B-lausunnon, jonka perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi. Kuntoutettava tekee oman hakemuksensa Kelaan. Hakemusta tehdessä tulee nimetä psykoterapeutti, joka hoitoa antaa. Psykoterapeutti tulee kuntoutuvan löytää itse.

    Kelan psykoterapiaa voi antaa terapeutti, jonka koulutuksen Valvira on hyväksynyt ja jolla on oikeus käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Lisäksi terapeutilla tulee olla koulutus siihen psykoterapiamuotoon, jota hän asiakkaalle antaa.

    Kela myöntää tuen vuodeksi kerrallaan. Psykoterapiaa voi saada Kelan tukemana enintään kolme vuotta. Psykoterapiaa korvataan vuodessa enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa. Kelan korvaussumma on 57,60 € käynniltä. Loppuosan käynnin hinnasta kuntoutettava kustantaa itse.

    Kuntoutuspsykoterapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa tai kuvataideterapiaa. 16–25-vuotiaille se voi olla myös musiikkiterapiaa tai kuvataideterapiaa. Nuoren terapiaan voi liittyä myös vanhempien ohjauskäyntejä.

    Aatoksessa toimivat palvelusetelintuottajat löytyvät Palse-sivustolta (www.palse.fi). Terapeutit ilmoittavat sivustolla vapautuvista paikoista. Kun terapeutilla on merkittynä tieto, että hänellä on vapautumassa paikka, häneen voi olla suoraan yhteydessä. Yhteystiedot löytyvät Palse-sivustolta. Tarkista huolellisesti, että terapeutti tarjoaa juuri sitä palvelua, mitä lapselle/nuorelle on myönnetty.

    Jos lapsella tai nuorella on hoitosuhde erikoissairaanhoidossa, vanhemmat voivat varata Aatoksesta lasten- tai nuorisopsykiatrin konsultaatioajan. Konsultaatio voidaan toteuttaa etänä tai paikan päällä. Konsultaation tarkoituksena on arvioida aikuisten kesken voiko lasta tai nuorta auttaa Aatoksessa.

    Huoltajuuteen liittyvät asiat vaativat moniammatillisen tiimin ja tiivistä viranomaisyhteistyötä. Aatoksessa ei tällaiseen laajaan verkostotyöhön ole mahdollisuutta. Huoltajuuskiistat ja –sopimukset tehdään kunnallisissa palveluissa (perheneuvola, lastenpsykiatrian vastaanotot, sosiaalitoimi).

    Joskus nuori voi haluta hakea itselleen apua vanhempien tietämättä. Huoltajien on kuitenkin hyvä olla tietoisia hoidosta ja heidän lupaansa tarvitaan lääkityksen aloittamiseen ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Vanhemman mukanaolosta sovitaan aina nuoren kanssa. Usein siitä on hyötyä hoidon etenemisen kannalta. Yksityissektorin palveluissa vanhemmat yleensä maksavat hoidon.

    Psykiatri eli psykiatrian erikoislääkäri on lääkäri, joka on kouluttautunut tutkimaan, arvioimaan ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä. Aatoksessa työskentelee lasten- ja nuorisopsykiatreja, jotka ovat erikoistuneet auttamaan lapsuus- ja nuorisoikäisiä asiakkaita sekä nuoria aikuisia. Psykiatri voi tehdä diagnostisen arvion, hoitosuunnitelman, lääkehoidon arvion, lähetteitä ja lausuntoja sekä antaa hoitoa ja tukea. Psykiatrin vastaanotolle voi hakeutua, jos kaivataan kokonaisvaltaista arviota lapsen tai nuoren tilanteesta esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen tai neuropsykiatristen oireiden vuoksi. Psykiatri voi tehdä psykoterapia-arvion ja yli 16-vuotiaalle arvion Kelan kuntoutuspsykoterapiasta sekä kirjoittaa sitä varten B-lausunnon. Psykiatrilla voi lisäksi olla esimerkiksi psykoterapeutin koulutus.

    Psykologi on terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on opiskellut yliopistossa psykologiaa. Psykologi voi olla suuntautunut eri aloille, esimerkiksi kasvatus- ja kehityspsykologiaan tai neuropsykologiaan. Psykologi voi arvioida, tutkia ja hoitaa asiakkaita. Moniammatillisessa työryhmässä psykologin rooli on usein tehdä psykologintutkimus, jonka avulla arvioidaan esimerkiksi lapsen tai nuoren kognitiivista kehitystä, sosioemotionaalista kehitystä, oppimisvalmiuksia ja/tai hoidon tarvetta sekä otetaan kantaa sopivaan hoitomuotoon. Psykologi voi arvioida lapsen ja nuoren tilannetta myös itsenäisesti. Hän voi toteuttaa hoitojaksoja tai ohjata vanhempia lapsen/nuoren kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Psykologilla voi olla myös esimerkiksi psykoterapeutin jatkokoulutus.

    Psykoterapeutti on terveydenhuollon ammattilainen, jolla on psykoterapeutin lisäkoulutus. Aatoksessa toimivien psykoterapeuttien pohjakoulutus on psykologin, sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän tai erikoislääkärin koulutus. Psykoterapeutti on suojattu ammattinimike, ja vain koulutettu psykoterapeutti voi antaa psykoterapiaa. Psykoterapiasuuntauksia on useita ja psykoterapeutti voi olla erikoistunut lasten, nuorten tai aikuisten, perheiden, pariskuntien, varhaisen vuorovaikutuksen tai ryhmien hoitoon. Psykoterapiasuuntauksia ovat esimerkiksi psykodynaaminen, kognitiivis-analyyttinen (KAT), kognitiivinen ja ratkaisukeskeinen psykoterapia. Psykoterapiasuuntauksen valintaan saa apua psykoterapia-arvion tehneeltä lääkäriltä tai psykologilta.

    Kumpulantie 7 A

    00520 Helsinki

    Katutaso

    3. kerros

    6. kerros

    palvelut@aatosklinikka.fi