12. toukokuuta 2022
Jaana Pajunen
Perhepsykoterapeutin ihmeelliset apulaiset
Kaikessa psykoterapiassa tärkeintä on luottamuksellinen, toimivaksi koettu vuorovaikutussuhde, joka kantaa hoitoprosessia sen eri vaiheissa. Perheterapiassa työskentelyn tueksi käytetään monenlaisia apuvälineitä ja menetelmiä. Tapaamiset ovat harvoin pelkkää keskustelua kuten aikuisten terapioissa. Perhepsykoterapeutin työkassin sisältö voi hymyilyttää ja herättää ihmetystä: ”Ihan oikeastiko tarvitset töissäsi tarinanoppia, taikasauvaa, kaleidoskooppia ja värikyniä…?” Työpöydän laatikoissa on myös paljon erilaisia korttisarjoja, kirjoja, pelejä ja leluja. Kuulostaa hauskalta ja onkin sitä. Kaikilla välineillä on myös mieli…
Tavoitteita taikasauvalla
Perheterapiassa voi olla monen ikäisiä lapsia, nuoria ja aikuisia. Tapaamisten kokoonpano vaihtelee, välillä mukana on sisaruksia tai isovanhempiakin, toisinaan tavataan vain aikuisten kesken. Ensimmäisillä käynneillä tutustumme toisiimme, kartoitamme tilannetta ja pohdimme yhdessä työskentelyn tavoitteita. Edessä oleva prosessi on kuin yhteinen retki, polku tai matka, jolle jokaisella on tuotavaa ja annettavaa. Yksi tuo eväät, toinen taskulampun, kolmannella on kompassi – retken onnistumiseksi kaikkien panos on tärkeä. Usein ensimmäisellä käynnillä heilautamme taikasauvaa – jos saisit yhden toiveen, millaisen muutoksen toivoisit perheessäsi mahdollistuvan? Varsinkin lapset osaavat kiteyttää toiveensa lausumalla heille tärkeimmän asian - ytimen, mistä saattaa syntyä koko prosessin tavoite.
Kaleidoskooppi – pienellä liikkeellä uusia kuvioita
Perheterapiaan hakeutuessa tavoitteena on jonkinlainen toimintatapojen tai perhedynamiikan muutos. Se voi liittyä perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen, ilmapiiriin, arjen kuormittavuuteen tai perhettä koettelevaan kriisiin. Perheille on ominaista pyrkiä pitämään yllä olemassa olevaa tasapainoa, rooleja ja toimintatapoja, vaikka ne olisivat haitallisiakin. Muutokset ovat hitaita, vaikeita ja tapahtuvat usein vasta pakon edessä, kun yhden tai useamman perheenjäsenen oireilu aiheuttaa suurta haittaa koko perheen hyvinvoinnille. Terapia etenee pienin askelein ja kuten kaleidoskoopissa, pikkuruinen kädenliike tuo esiin uudet värit, muodot ja kuviot. Kaleidoskooppi konkretisoi, että perheessäkään muutosten ei tarvitse olla suuren suuria, kun ne jo synnyttävät uutta!
Värikynillä sukujen tarinat sanoiksi
Perheterapian viitekehykselle on ominaista tarkastella asioita monen sukupolven näkökulmasta. Se tapahtuu piirtämällä sukupuu vähintään kolmen - neljän sukupolven ajalta. Sukupuu on ehtymätön työväline, jota voidaan rakentaa ja käyttää muutamalla tapaamisella tai jopa koko prosessin ajan. Sen kautta voidaan tutkia ihmisten välisiä suhteita, voimavaroja, traumoja, sairauksia, sukutarinoita ja salaisuuksia, riippuvaisuuksia, ammatteja ja paljon muuta… Tämä työskentely auttaa ymmärtämään asioiden yhteyksiä, elämän valintoja, luo siltaa menneisyyden ja nykyisyyden välille. Ihmisten välisiä suhteita voidaan kuvata erilaisilla väreillä ja viivoilla. Vaikka jokaisen perheen ja suvun sukupuu on ainutlaatuinen, niissä on myös paljon yhteneväisyyksiä ja työstetyssä sukupuussa näkyy koko elämän kirjo. Värikyniä tarvitaan myös perheen aikajanan piirtämiseen. Joskus elämä on ollut ennen perheterapian alkua kaaosta tai ruuhkavuosien karusellia, jonka kulusta ei oikein kellään ole kuvaa. On voinut olla muuttoja, vaihtuvia ihmissuhteita, mielenterveysongelmia. Kronologisesti piirretty aikajana tuo selkeyttä ja järjestystä mieleenkin. Varsinkin lapset ovat usein kiinnostuneita omasta tarinastaan, odotusajasta, syntymästä, ensimmäisistä vuosistaan. Aikajanaa voidaan elävöittää valokuvilla ja perheelle tärkeillä esineillä. Kuten sukupuussa, tässäkin menetelmässä perheen niin iloiset kuin vaikeat tapahtumat tulevat sanoitetuiksi ja käsittelyyn.
Hilepurkki palauttaa hetkeen
Perheiden arki ja aikataulut ovat vaativaa palapeliä kaiken ehtimiseksi ja muistamiseksi. Koko perheen saaminen yhtä aikaa terapiaan on ponnistelun tulos ja usein perheenjäsenet ovat suorastaan hengästyneitä päästessään vastaanotolle ja istahtaessaan alas. Silloin voi hetken vakauttava tuijottelu hilepurkkiin olla paikallaan. Vedessä kimaltelevien hippujen leijaillessa purkin pohjalle kaikki voivat hetken hengittää syvään, tuntea tukevan lattian jalkojensa alla, huomata missä ja minkä äärellä nyt ollaan, siirtää ajatuksensa tähän hetkeen ja yhteiseen asiaan.
Jos siis näet kassista pilkottavan taikasauvan tai kaleidoskoopin, kyseessä saattaa hyvinkin olla perhepsykoterapeutti matkalla yhteiselle retkelle perheen kanssa!
Jaana Pajunen, Psykoterapeutti (VET), Perhe- ja paripsykoterapia
